Pienkaluston keskeinen etu ei ole vain koko vaan joustavuus. Uraleveys ja -väli voidaan valita työmaa- ja kuviokohtaisesti sen sijaan, että yksi vakioratkaisu määrää kaiken.
Neljä perusvaihtoehtoa
Pienmetsäkoneilla hakkuu voidaan järjestää ainakin neljällä tavalla:
20 metrin ajouraväli ja yksi hakkuu-ura urien välissä.
Lähimpänä vakiintunutta käytäntöä. Hakkuu-ura on kapea ura, jota vain harvesteri käyttää.30 metrin ajouraväli ja kaksi hakkuu-uraa urien välissä. Harvesteri työskentelee niin sanotuilta haamu-urilta eli kapeilta urilta, joita ei käytetä lähikuljetukseen ja jotka sulautuvat puustoon. Näin varsinaisten ajourien tiheys palautuu 70-luvulla käytettyyn 30 metriin.
10–15 metrin ajouravälit ilman hakkuu-uria. Pienuratekniikan perusmuoto: kaikki urat ovat kapeita. Noin 10 metrin uraväli on seurausta suoraan kuormaimen reilun viiden metrin ulottumasta. Kun harvesteri ja ajokone ovat samaa kokoluokkaa, jokaista uraa voidaan käyttää myös lähikuljetukseen.
Ajouraton hakkuu ilman vakiintuneita uria. Ei kiinteää uraverkostoa lainkaan jolloin periaatteessa jokainen puuväli on mahdollinen ajoreitti. Vahvimmillaan reilulla kertapoistumalla, jolloin puuväli harvennuksen jälkeen on väljä.
Miten seuraava harvennus vaikuttaa valintaan?
Uravalinta on kiertoajan mittainen päätös ja sen seuraukset näkyvät vasta seuraavassa hakkuussa.
Tihennetyillä kapeilla urilla (10–15 m) kasvatettavan puuston pohjapinta-ala pysyy kokolailla samalla tasolla kuin 20 metrin väleillä. Puusto vain jakautuu tasaisemmin. Seuraavassa harvennuksessa isommille koneille avataan urat vasta silloin, järeytynyttä puuta korjaten.
Levennetyllä 30 metrin uravälillä haaste tulee vastaan seuraavalla kerralla sillä järeämmät harvesterit eivät pysty työskentelemään 30 metrin väleillä ilman pistouria puuston sekaan. Uraverkosto on monesti rakennettava kokonaan uudelleen, poikittain vanhoihin uriin nähden. Toisaalta pienmetsäkoneiden harvesterit kykenevät tänäpäivänä käsittelemään tukkikokoista puuta. Tällöin toinenkin harvennus onnistuu samalla kalustolla ja isommalle kalustolle jäävät vasta viimeiset väljennykset ja uudistushakkuut.
Vanha uraverkosto voi myös olla voimavara. Jos ensiharvennus on aikanaan tehty kapein urin esimerkiksi 30 metrin välein, korjuuta voidaan jatkaa samalla verkostolla uria leventämättä. Kapea harvesteri haamu-urilta, kapea ajokone ajourilta.
Kalustoyhdistelmät
Hakkuu ja lähikuljetus eivät edellytä samaa konetta, ja yhdistelmiä on useita:
Pieni harvesteri + pieni ajokone
Pienuratekniikan perusyhdistelmä, jossa koko verkosto on yhteiskäytössä.Pieni harvesteri + keskiraskas ajokone
Hakkuu kapein urin, kuljetus harvemmalla ja leveämmällä uraverkolla.Järeä harvesteri uraleveyttä minimoiden + pieni ajokone
Erityisesti jatkuvan kasvatuksen vaihtoehto, jossa isojen ylispuiden poisto edellyttää harvesterilta kykyä ja massaa.Metsurityö + pieni ajokone
Hakkuu ilman koneuria; kuljetus kapealla kalustolla ilman varsinaisia ajouria.
Huomio kokoluokista: kapeiden urien vähäinenkin mutkaisuus estää maataloustraktoripohjaisen kuljetuskaluston käytön. Jos urat mitoitetaan kuljetuskaluston mukaan leveämmiksi, menetelmän perusidea menetetään. Kuljetuskalusto on valittava urien mukaan, ei toisinpäin.
Viljelymetsät ja rivivälit
Viljelymetsissä kapeimmat koneet toimivat puurivien väleissä ilman rivin poistoa. Keskiraskas kalusto edellyttää vähintään yhden puurivin poistamista uraksi, ja uria joudutaan paikoin leventämään, jotta kantavuutta lisäävät ylileveät telat eivät vaurioita juuristoja.
Uraleveyden ja uranvarren suhde
Kaksi nyrkkisääntöä auttaa urien suunnittelussa.
Leveän uran varsi kannattaa jättää tiheämmäksi. Uran reunalla kasvava puu saa valoa ja tilaa uran suunnasta, joten se ei tarvitse yhtä paljon tilaa muilta sivuiltaan. Siksi uranvarren puut voivat kasvaa lähempänä toisiaan, lähes rivissä. Puu ei tarvitse ympyränmuotoista kasvutilaa.
Ura ei vie tuotannosta koko leveyttään. Uranvarsipuiden oksistot levittäytyvät uran ylle ja käyttävät sen valon ja tilan hyödykseen. Noin 4 metrin levyisellä uralla todellinen kasvunmenetys on vain noin 1,5-2 metriä uran keskilinjasta mitattuna.
Yhteenvetona valinta tehdään kuviolla
Oikea uraratkaisu riippuu siis pitkälti kuviosta, sen puustosta, maapohjasta, kasvatustavoitteesta ja siitä, millä kalustolla seuraava hakkuu aiotaan tehdä.