Jokainen vastaus on kirjoitettu itsenäiseksi – voit lukea vain sen kysymyksen, joka sinua askarruttaa.
Mitä pienuratekniikka tarkoittaa?
Pienuratekniikka on harvennusmenetelmä, jossa ensiharvennus tehdään pienmetsäkoneella kapeita, noin 10 metrin välein kulkevia pienuria pitkin – ilman pysyviä, kasvatuspinta-alaa vieviä ajouria. Menetelmä on kuvattu kokonaisuudessaan Mikä on pienuratekniikka -sivulla.
Kuinka leveitä pienurat ovat?
Noin 2,5–3 metriä – kone on 1,65 metriä leveä ja mahtuu kulkemaan kasvatettavien puiden välistä, kun puiden väli ensiharvennuksen jälkeen on 2,5–3 metriä. Vertailuna: tavanomaisessa korjuussa ajouraleveys on kivennäismailla alle 4,6 metriä ja suunnitteluohjeena vähintään 4,5 metriä.
Näkyvätkö pienurat vielä seuraavassa harvennuksessa?
Usein eivät. Kapeat urat kasvavat tyypillisesti umpeen niin, ettei niitä toisen harvennuksen aikaan enää havaitse maastossa. Isommalle kalustolle tarvittavat ajourat avataan vasta toisessa harvennuksessa – ja silloin urien alta korjataan järeytynyttä puuta.
Voiko toisen harvennuksen tehdä isolla koneella pienuratekniikan jälkeen?
Voi. Pienuratekniikka ei sido seuraavia hakkuita: toisessa harvennuksessa avataan normaali ajouraverkosto sille kalustolle, jolla työ tehdään. Vaihtoehtoisesti osa pienemmistä harvestereista käsittelee tukkikokoista puuta, jolloin toinenkin harvennus onnistuu pienkalustolla.
Maksaako pienuratekniikalla tehty ensiharvennus enemmän?
Oletettavasti kyllä – pienemmällä koneella hakkuun tuottavuus on todennäköisesti matalampi kuin isolla. Menetelmän taloudellinen idea ei kuitenkaan ole yksittäisen hakkuun hinta vaan kiertoajan kokonaisuus: kun kasvatuspinta-alaa ei menetetä ajourille, toisen harvennuksen kertymä ja kokonaistuotto nousevat. Sitä, kattaako tuoton nousu kustannuseron, selvitetään parhaillaan tutkimuksessa – tarkkoja kustannuslukuja ei vielä ole julkaistu.
Millainen korjuujälki pienuratekniikasta jää?
Kevyt kone ja kapeat urat jättävät huomattavan vähäiset maasto- ja juuristovauriot. Alustavien tutkimushavaintojen mukaan kapeat pienurat eivät vähentäneet jäävän puuston määrää merkittävästi. Korjuujälkeä mitataan parhaillaan tutkimuksessa, jonka tulokset kokoamme Tutkimus-sivulle.
Toimiiko menetelmä talvella?
Rajoituksin. Runsaslumisina jaksoina pienempipyöräinen kalusto on vaikeuksissa, kun harvesterin on edettävä koskemattomassa lumessa. Toisaalta kevyt kone toimii sulan maan aikana kohteilla, jotka eivät kanna raskasta kalustoa – menetelmän vahvuus painottuu kantavuudeltaan heikkoihin kohteisiin ja lumettomaan aikaan.
Sopiiko pienuratekniikka jatkuvaan kasvatukseen?
Pienkalusto tarjoaa jatkuvaan kasvatukseen yhdistelmiä, joita raskas ketju ei mahdollista – esimerkiksi hakkuun metsurityönä ja lähikuljetuksen pienellä kuormatraktorilla ilman vakiintuneita ajouria. Vaihtoehdot on käyty läpi Hakkuutavat ja ajouravaihtoehdot -sivulla.
Saako pienuratekniikkaan valtion tukea?
Varsinaiseen ensiharvennukseen ei ole erillistä tukea. Nuoren metsän kunnostukseen voi sen sijaan saada valtion Metka-tukea, ja pienmetsäkonekalusto soveltuu myös näihin töihin. Tuki perustuu kohteeseen, ei korjuumenetelmään. Ehdot ja ajantasaiset määrät kannattaa tarkistaa Metsäkeskuksesta.
Paljonko tavanomaiset ajourat vievät metsän tuotosta?
Ajouran nimellisleveys yliarvioi menetyksen: uranvarsipuiden oksistot hyödyntävät vapaata tilaa, ja noin 4 metrin uran todellinen kasvatuspinta-alaa vähentävä vaikutus on noin 1,5–2 metriä uran keskeltä. Menetys on silti pysyvä ja toistuu jokaisella uralla. Tarkka tuotosvaikutus koko kiertoajalla on juuri se kysymys, jota käynnissä oleva tutkimus mittaa.
Paljonko pienmetsäkone kuluttaa polttoainetta?
ErkkaTecin koneseurannan mukaan Alstor-harvesteri kuluttaa keskimäärin 3 litraa ja ajokone 2 litraa tunnissa. Ison koneketjun vastaavat lukemat ovat noin 13–17 l/h harvesterille ja noin 9–13 l/h ajokoneelle (puuhuolto.fi, Energiatehokkuusopas). Kuutiometriä kohden ero on merkittävä: seurantatiedon tuottavuudella pienkoneketjun kulutus on noin 1 l/m³, kun ison ketjun keskikulutus ensiharvennuksella on noin 3,2 l/m³. Nykyisellä polttoaineen hinnalla ero on suuruusluokkaa 4 €/m³ pienkoneen hyväksi. Polttoaine on silti vain osa korjuun kokonaiskustannusta; kokonaisvertailua selvitetään tutkimuksessa.