Pienuratekniikassa ensiharvennus tehdään pienellä metsäkoneella noin 10 metrin välein kulkevia, 2,5–3 metrin levyisiä pienuria pitkin. Pysyviä, puutuotannollisia ajouria ei avata lainkaan, jolloin koko kasvatuspinta-ala jää tuottavaan käyttöön.
Miten pienuratekniikka toimii?
Perinteisessä koneellisessa puunkorjuussa ensiharvennuksen yhteydessä avataan kiertoajan mittainen ajouraverkosto. Ohjeistuksen mukaan vähintään 4,5 metriä leveät urat noin 20 metrin välein. Urien alta poistuu puustoa, joka ei koskaan palaa tuotantoon.
Pienuratekniikassa toimitaan toisin. Ensiharvennuksen jälkeen kasvatettavien puiden väli on 2,5-3 metriä, ja pienmetsäkoneen leveys on vain 1,65 metriä. Kone mahtuu kulkemaan kasvatettavan puuston lomassa. Pienurat sijoittuvat noin 10 metrin välein, mikä seuraa suoraan kuormaimen reilun viiden metrin ulottumasta, jolloin koko puusto on käsiteltävissä urilta käsin.
Sekä hakkuu että lähikuljetus tehdään samoja pienuria pitkin samankokoisella kalustolla. Tämä on menetelmän ehto: jos uria joudutaan leventämään suuremman kuljetuskaluston takia, menetelmän perusidea menetetään.
Miksi ajourat ovat ongelma puuntuotannolle?
Ajourien alle jäävä maa on poissa puuntuotannosta juuri silloin, kun metsä kasvattaa arvoa. Ensiharvennuksen ja toisen harvennuksen välinen vaihe on puuston taloudellisesti arvokkainta kasvun aikaa. Kun tämä pinta-ala säilyy tuotannossa, toisen harvennuksen tuotto nousee ja puun kokonaistuotanto hehtaarilla kasvaa koko kiertoajan mitalla. Samalla puuston lisääntyvä kasvu sitoo enemmän hiiltä.
Kapeat urat ja kevyt kalusto jättävät myös vain kevyen jäljen. Maasto- ja erityisesti juuristovauriot jäävät huomattavan vähäisiksi. Lisäksi, metsä on esteettisesti huomattavasti miellyttävämpi ja sinne on ilo mennä.
Mitä tapahtuu seuraavassa harvennuksessa?
Toisessa harvennuksessa avataan vasta tarvittaessa suuremman kaluston vaatimat ajourat. Koska urien alta poistuva puusto on ehtinyt järeytyä, hakkuukertymä on suurempi. Pienurat ovat siihen mennessä usein kasvaneet umpeen niin, ettei niitä enää edes havaitse maastossa. Osa pienemmistä harvestereista kykenee käsittelemään tukkikokoista puuta, jolloin toinenkin harvennus onnistuu samalla menetelmällä.
Millaisella kalustolla pienuratekniikka tehdään?
Menetelmä edellyttää kalustoa, joka on kapea, kevyt ja ulottuva suhteessa kokoonsa. Esimerkiksi tutkimuskäytössä ollut pienmetsäkone Alstor 850H -harvesteri on 1,65 metriä leveä, painaa noin 4 000 kg ja sen kuormaimen ulottuma on 5,2 metriä. Sama peruskone toimii sekä harvesterina että ajokoneena. Nuoren metsän hoito onnistuu vastaavalla koneella keräävää energiakouraa käyttäen. Pienellä kalustolla myös käyttö- ja erityisesti siirtokustannukset ovat pienempiä.
Mihin pienuratekniikka sopii?
Menetelmä on kehitetty ensiharvennuksiin. Se myös tarjoaa ratkaisun heikkeneviin korjuuolosuhteisiin ja kohteille, joissa raskas kalusto ei kykene toimimaan.